Erotarinoita

Kun perhearjessa tunteet menevät äärirajoille ja arkivoimia on liian vähän, ristiriitoja ratkotaan erolla. Suomessa päättyy vuosittain 14 000 liittoa ja nämä erot koskettavat  noin 30 000 lasta.

Lehtien ja kirjojen erotarinoissa tyypillisesti isä löytää uuden naisen tai sortuu ryyppäämään. Äiti jää elämään yksin lasten kanssa, masentuu tai löytää myös uuden kumppanin.

Erodraama käynnistyy kun toinen osapuoli ilmoittaa yllättäen tai vakaasti harkiten, että nyt tämä riitti, tässä liitossa ei ole enää sitä kipinää mitä onnelta kaivataan. Naistenlehdissä asiantuntijat aukipurkavat: Erossa meistä tulee taas minät. Etsitään taas erikseen itselle kivaa ja glamouria.”

Aikuiset voivat erotessaan olla paitsi oikeudenmukaisia ja kypsiä myös vastuuttomia, itsekkäitä paskiaisia. Kaikki eivät onnistu selvittelemään sisäisiä välejään ilman kiistoja, kiusaamista ja kostoa.

Osa vanhemmista päättävät jäädä lasten tähden kulissiavioliittoon. Kotona voi olla päällisin puolin rauhallista ja tasapainoista. Ehjä lapsuuskoti on monille aarre, joka antaa eväät lapsen myöhempään omaan elämään. Joskus kylmäkin yhteiselo vaikuttaa lapsille onnelliselta.Lapselle koti on se henkinen ja fyysinen paikka jossa välitetään, rakastetaan, kuunnellaan, huolehditaan varustelutasosta riippumatta.

”Kunkin itse pitää miettiä millainen koti ja perhe on turvallinen kasvualusta.” psykologi valistaa. Lapset vaistoavat jos kotona kaikki ei ole hyvin.

Faktiotarina 1: Status quo

”Ei ne mun vanhemmat ollu onnellisia, eikä niitten paskasuhteen seuraaminen ollu kellekkään suvusta helppoa. Niitten välit tulehtu aikamoisiksi draamoiksi. Eron jälkeen aluksi v**tti se jatkuva paskapuhe toisen vioista ja virheistä.

Musta tuntu että mä olin joku sivullinen seuraaja. Jokin shakkinappulasotilas, jota uhrattiin pelissä. Erodraamassa tuli kaikenlaisia osumia joka suunnasta. Onhan se v***maista, kun oma äiti ja isä repii toisiaan kappaleiksi, etkä sä ite voi tehdä mitään.

Aika orpo olo oli koko yläasteen ajan. Sitten mä muutin lukioon uuteen kaupunkiin ja jätin nää asiat taakse. Ei se helppoa ollu ja monta kertaa oli suussa semmonen katkeran kalkin maku. Rakkaustarinan hajoaminen on aina kauheaa, mutta kauheampaa on kärsiä sen paskan suhteen elinkautista. 

Molemmilla on nykyään uusi kumppani ja perhe. Ei näiden uusien liittojen hyväksymisessä ollu mitään ongelmaa sen erodraaman jälkeen. Molemmat ovat nyt onnellisia tahoillaan. Se riittää mulle.”

Faktiotarina 2: Vuoroasujan kaksi kotia

Mä oon kateellinen niille joilla on vain yksi koti. Aina kun mä lompsin ristin rastiin isän ja äidin kodin väliä, musta tuntuu että mut revitään juuriltani. Sitten ihmetellään miks mäkin olen niin nuutunut. Eihän jatkuvasti siirretty kasvikaan tee kukkaa tai hedelmää joka kesä. Sekin tarttee vakautta ja hoivaa, jotta jaksaa kukkia.

Jotkut pöljät on kateellisia mulle kun on kaksi paikkaa mihin mennä. Siis että mä voin muka vaihtaa paikkaa jos meno toisessa kodissa alkaa tympiä. Mutta eihän tää mitään kahden lukaalin luksuselämää tosissaan ole. Sitä joutuu opettelemaan kahdet säännöt ja lukemaan kaksien rivien välistä. Kohtaamaan kahdessa paikassa uusia ihmisiä.

Joskus äiti ja isä ovat kireitä ja kiireisiä. Sillon ne voi unohtaa esimerkiksi mun treenivuorot. Tai sitten  tulee nokkapokkaa, jos vaikka treeneistä nouto tai vienti viivästyy tunnilla.

Eikä se välien ja nokkapokan selvittely ole aina mitään nättiä neuvottelua vaan välillä se on sataprosenttista suorakurkkuhuutoa. Joskus tulee semmonen absurdi fiilis, että miks mulla on huono omatunto, kun ne riitelee yhä vaikka ovat eronneet.

Avioero ei ollu maailmanloppu vaikka se kirpaisee ja ainakin hetkellisesti rampauttaa kaikkia. Kova paikka se on sillee että itseään pitää kovettaa. Oma pää on pidettävä kylmänä. Siinä kasvaa välillä vähän turhankin aikaisin itsenäiseksi toimijaksi.”

Vertaisvinkkejä eroon

”Ei kannata ottaa pulttia siitä että vanhemmat ei tykkää enää toisistaan. Susta ne mitä todennäköisemmin kuitenkin tykkää.

”Hanki hyvä ystävä ja pidä siitä kii. Hyvä ystävä tasottaa paskoja erodraamoja.”

 ”Pitäkää aikuiset reilusti meidät lapset ajan tasalla siitä missä mennään. Me tajutaan yllättävän paljon juttuja.”

Asiantuntijat antavat myös omat vinkkinsä:

1. Nuori ei ole perhesovittelija. Älä hauku toista lapsen kautta.

2. Tunteita saa ja pitää näyttää. Ilman vammoja ja syviä traumoja.

3. Älä katkeroidu. Älä katkeroita.

4. Näytä elämälläsi esimerkkiä. ”Vaikka kaikki olisi nyt huonosti, on toivoa onnellisesta elämästä.”

5. Hanki tukea ajoissa. Tee töitä parisuhteen eteen. Älä jää vahingolliseen suhteeseen.

Lähiöinnostajien faktiotarinat on kerätty kyselyjen, haastattelujen ja kohtaamisten kautta. Yksittäisiä tarinoita on yhdistetty, sekoitettu ja täydennetty toimituksellisin ja fiktiivisin ottein. Näin luottamuksellisuus, autenttisuus ja perheen tunnistamattomuus on saatu sopivaan tasapainoon.